torstai 3. huhtikuuta 2014

The mountains are calling and I must go

Aattelin että nyt ois ehkä hyvä hetki herätellä tää blogi taas henkiin. Talvi meni kauheessa kiireessä koulun ja töiden merkeissä ja tuntu että talven pimeys vei viimeisetkin energian rippeet. Ajattelin että ihan ensiks voisin aloittaa kertomalla lisää tästä miun Afrikan matkasta. O inverno foi longo e escuro aqui na Finlândia e simplesmente não tive tempo para escrever para o blog. Mas agora a primavera está chegando e o sol está brilhando. Pensei que poderia começar de escrever aqui de novo. Nesta postagem vou contar para vocês sobre a minha viagem à África que será realizada em junho. 

"Love Volunteers can confirm Kiira Tiensuu is scheduled to take part in a "Working With Children" volunteer program in Tanzania from 05/06/2014 for 4 weeks."
 
Eli siis joulun jälkeen hain Love Volunteers-järjestön kautta Tansaniaan Working With Children-ohjelmaan. Sieltä tuli sitten ilonen vastaus, että miun hakemus on hyväksytty ja että vapaaehtoistyöt alkais Tansaniassa 5.6! Working With Children-ohjelma tarkottaa sitä, että työskentelen paikallisessa orpokodissa, autan kaikissa arkipäivän jutuissa, opetan lapsia ja järjestän aktiviteettejä ym. Töitä teen viitenä päivänä viikossa ja sit viikonloppu mulla on aina aikaa tutustua muuten Tansaniaan. Tää paikka minne meen sijaitsee Pohjois-Tansaniassa, Arushan kaupungin lähellä ja se on aika lähellä Kilimanjaron hoodeja eli varmaan aika kivat maisemat siellä päin! Jonkun verran on katellu sen paikallisen järjestön TAMIHA:n (Tanzania Millenium Hand Foundation) nettisivuja ja sieltä selvittäny mm. sen että heidän yhteistyöjärjestö järjestää esimerkiks safareja, jonne vapaaehtoiset voi halutessaan mennä. Lennot ostin viimeviikolla ja seuraavaks pitäis ruveta selvittämään viisumi/työlupa asioita, ne kun ei oo mitenkään maailman selvimmin selitetty missään... Tässäpä miun Afrikan reissu pähkinänkuoressa, ajattelin että voisin tehdä ihan erillisen postauksen myöhemmin missä kerron vähän enemmän omista ajatuksista ja muidenkin ajatuksista tästä vapaaehtoistyömatkasta. :) Sen verran voin sanoo, että matkakuume on jo aika korkeella! Depois do natal eu mandei a minha aplicação para o organização Love Volunteers, para fazer trabalho voluntário na Tanzania. Eles responderam que tinham aceitado a aplicação e que o meu trabalho na Tansania vai começar no dia 5 de junho! Vou trabalhar no programa de Working With Children, que significa que vou trabalhar com os orfãos de lá. Vou trabalhar 5 dias por semana e nos fins de semana eu tenho tempo livre para conhecer a cultura da Tanzania. Já li no site da organização local, TAMIHA (Tanzania Millenium Hand Foundation), que eles conhecem organizadores de safáris e que os voluntários podem participar das expedições. Também queria aprender de falar um pouquinho de swahili! Já comprei as passagen e estou super ansiosa! Depois vou contar mais pensamentos sobre esta viagem. Beijos a todos no Brasil!






-Kiira

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Onde nasce o sol



"Hoje a saudade conversou comigo, veio falar de você sem razão, te encontrei por toda parte, tropecei no meu desastre, eu e a lua e a solidão. Amanhã bem cedo, depois que o sol sorrir pro mundo, eu vou chorar do outro lado, sem ninguém."

Só depois da minha volta para a Finlândia eu realmente soube o que a palavra "saudade" significa. Tempo todo estou sentindo a saudade do Brasil, a saudade das minhas famílias, saudade dos meus amigos, saudade do calor e a alegria. É um sentimento que nunca vai me deixar, eu só tenho que aprender viver com ele. As vezes a saudade bate ainda mais forte. Pode ser que escuto alguma música, vejo alguma foto, leio algum texto que me faz lembrar o Brasil. Ontem foi um dia quando a saudade bateu assim muito forte. Fui para o treinamento dos novos intercambistas e notei que já faz quase dois anos da minha ida ao Brasil. Dois anos? 

A vida aqui na Finlândia é boa também. Eu tenho os meus amigos que sempre estão aqui para mim. Estou estudando muito para realizar o meu sonho de ser uma médica um dia. Também estou trabalhando para juntar dinheiro para ir à África e ajudar os órfãos de lá. Está tudo bem aqui, mas ao mesmo tempo estou me sentindo como se eu estivesse meio perdida, como se uma parte de mim estivesse faltando. 

Já faz tempo que notei uma coisa. Notei que a minha vida sempre será assim, que vou estar em lugar, e ao mesmo tempo querendo estar em outro. A saudade eterna é o preço que pago por ter a casa nos dois lados do mundo. Por outro lado, me sinto tão rica que tenho algo que me deixa com essa saudade forte. Estou feliz por ter um lar no Brasil.

No final eu queria dizer para os meus amigos e familiares do Brasil, que apesar de não falamos todos os dias, estou pensando em vocês e que vocês sempre estarão no meu coração.  

  -Kiira
 

lauantai 16. marraskuuta 2013

Counting stars

I got this challenge from my Siru. So the rules are simple, you gotta choose one band/artist (has to be different than the band/artist the person who gave you the challenge chose) and answer all these questions with song names by that band/artist. The band I chose is One Republic


1. Are you a male or a female? -What you wanted 2. Describe yourself. -Passenger 3. How do you feel right now? -Dreaming out loud 4. Describe the place you're currently living in. -Come home 5. If you could go anywhere, where would you go? -Counting stars 6. You're favorite way of transportation? -Can't stop 7. Your best friend is... -Someone to save you 8. What's the weather like? -It's a shame 9. Your favorite time of the day -All this time 10. If your life was a tv show, what would it be called? -Life in color 11. What does life mean to you? -Good life 12. What is your current relationship like? -Something I need 13. What's wrong? -Secrets 14. What are you afraid of? -If I lose myself 15.What are you looking for from the future? -All the right moves  16. Your best piece of advice? -Apologize 17.How would you like to die? -Sleep 18. Your motto? -Feel again


I give this challenge to...
Eve
Iida 

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Oh Africa

Noniin, nyt kun lojun täällä kotona kipeenä niin mulla riittää vihdoinkin aikaa kirjotella tänne blogiinkin. Tää mun elämä on nykyään aika vauhdikasta kun ois paljon kouluu, töitä, heppailuu ja sit siihen päälle vielä vähän viimeisiä ajotunteja ja kaikkee kavereiden kanssa tekemistä. No mutta tarkoituksena ei ollut tulla kertomaan teille mun kiireisestä arjesta, vaan mun seuraavasta suuremmasta unelmasta, minkä oon päättäny seuraavaks toteuttaa. Ja täähän on nyt siis se Afrikka-juttu, mistä oon aikasemminkin jotain pientä kirjoitellut. Ensimmäisen ajatuksen siitä, että lähtisin joskus vapaaehtoistyöhön, sain jo oikeestaan ennen vaihtovuotta, mutta silloin se tuntui vielä aika kaukaiselta. Pikkuhiljaa mielenkiinto kuitenkin kasvoi ja rupesin googlailemaan kaikkee aiheeseen liittyvää ja kuuntelemaan muiden kokemuksia. En oo hirveesti kirjoitellu tästä vielä blogiin, kun kaikki on ollu jotenkin niin epävarmaa. Nyt oon kuitenki viime aikoina saanu kaiken ainakin ajatuksen tasolla järjestykseen: valitsin järjestön minkä kautta olis tarkoitus lähteä, oon miettiny maata (Tansania), päättänyt että lähtisin 4 viikoksi, käynyt avaamassa säästötilin ja henkisesti päättänyt että ens kesänä olisin lähössä. Sillä lailla tää asia on vielä ihan ajatuksen tasolla, eli vaikka miten moni asia voi vielä muuttuakin, että en oo tosiaan järjestöön ottanu mitään yhteyttä, mutta sen aion tehdä heti, kunhan mulla on jo joku sopiva summa tilillä säästössä. Aika paljon saan hampurilaisia myydä sen eteen, että saan kaikki rahat itse säästettyä, mutta tää tulee ihan varmasti olemaan kaiken sen vaivan arvosta! Jo pelkästään se, että päätin noin monta asiaa, vaikken vielä tehnyt mitään sen konkreettisempaa, sai mut niin onnelliseks ja super innostuneeks. Musta tuntuu, että koko syksyn mulla on ollu vaan kauhee ikävä Brasseja ja viime vuotta. Tuntuu siltä, että tarviin tulevaisuuteen jotain tällästä, jonkun uuden seikkailun oottamaan mua, niin sen ikävän kanssa on helpompi elää, vaikkei se minnekkään katoakaan. No mutta tällästä ois suunnitelmissa ja unelmissa, mun mielestä kuulostaa aika hyvältä? Kirjoittelen varmasti heti tästä lisää kuhan pääsen tuumasta toimeen ja saan asioita eteenpäin. Siinä välissä koitan postailla jotain muuta järkevää ja lupaan käydä ottamassa jotain kuvia! Tuntuu ihan pahalta lisäillä tänne näitä weheart-kuvia, kun olevinaan tykkään niin paljon ite kuvailla... wdywtdbyd?



Eu já contei pra vocês que estou querendo ir pra África, fazer o trabalho voluntario lá. Acho que vou pra lá no verão que vem! Depois vou contar mais sobre isso em português. Beijos! 

-Kiira

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Happiness is not a state to arrive at, but a manner of travelling

"I want to see the world, follow a map to its edges, and keep going. Forget the plans, trust my instincts. Let curiousity be my guide. I want to change hemispheres. Sleep with unfamiliar stars and let the journey unfold before me."

Tekis kauheesti mieli lähtee reissuun. Lähtee jonnekkin kauas, jonnekkin tuntemattomaan, uusiin maisemiin. Mulla on ikävä matkustamista, sitä pienen jännityksen ja suuren innostuksen tunnetta minkä lentokentät saa aina aikaan. Sitä tunnetta kun katsoo bussin ikkunasta ulos ja tuntee että on liikkeessä. Sitä jatkuvaa onnellisuuden tunnetta mikä reissussa aina on, vaikka jetlag ja reppu painaiskin. Koko maailma odottaa ja joka paikkaan haluaisin. Oh boy. Estou querendo muito viajar. Quero ir pra algum lugar distante, algum lugar desconhecido. Estou com saudades de viajar, estou com saudades daquele sentimento de ansiosidade, que se sente no aeroporto. Estou com saudades daquele momento que, ao olhar pela janela do ônibus sentir o movimento. Aquele sentimento feliz que sempre existe quando se está viajando. O mundo todo está me esperando e queria ir pro todo canto. Oh boy.
Lovely World / forever free
weheartit.com
-Kiira

tiistai 1. lokakuuta 2013

You make me

 Koeviikko yhtä koetta vaille paketissa. Tää vuoden tauon jälkeen opiskelemaan palaaminen on sujunu paljon kivuttomammin kuin luulin. Ruotsin kolmoskurssikin on selätetty ihan kunnialla. Voittajafiilis. Huomisen jälkeen jätän aivot lomalle ja heitän koulukirjat jonnekkin mistä en niitä ihan heti löydä. Maanantaihin asti saan viettää kouluvapaata, eli luvassa töitä, hyviä kavereita, heppailuu ja juhlimista. Sounds like a great plan.

A semana das provas tá quase acabando, amanhã vai ser a última prova. Começar a estudar não foi tão difícil quanto eu pensava. Até passei no sueco e nem com nota ruim! kkkkk Depois da prova de amanhã, começa as minhas férias, que vão ser até a segunda-feira que vem. Nessa semana vou trablahar, ver meus amigos, treinar hípismo e ir pra um balada. Bom, né?
Haluisin kommenttiboksiin postaustoiveita! O que vocês querem que eu escreva? Mandem ideias aqui em baixo.

-Kiira

Bloglovin

tiistai 24. syyskuuta 2013

Uusi ja uljas on aamu kun parvekkeelta katselen, uudestisyntynyt maisema, sinne pian mä astelen

Syksy on kyllä nätti vuodenaika. Joka puolella on niin ihanan värikästä ja ilma niin raikasta. Kylmä vaan meinaa iskee, kun onhan siitä jo puoltoista vuotta kun oon viimeks ollu 6 asteen kylmyydessä. Mut vähän kuulumisia, viime viikonloppuna meillä takasin tulleilla vaihtareilla oli rebound camp Pieksämäellä. Näin kaikkia vaihtarikavereita ja sit siellä vietettiin aikaa myös Suomessa olevien vaihtareiden kanssa. Eli lyöttäydyin brassien joukkoon muiden brasseissa olleiden kanssa. Paljon portugalin puhumista ja vertaistukea muilta vaihtareilta. Mainio viikonloppu!

Acho que o outono da Finlândia é lindo, a coloração das folhas mudam para amarelo, laranja e vermelho. O temperatura tá baixando o tempo todo (hoje fez 6 graus, meu deus que frio!!). O inverno vai chegar... Final de semana passada eu fui pra uma reunião dos intercambistas, onde encontrei com meus colegas finlandeses e com os intercambistas que estão agora aqui na Finlândia. Isso significa, que encontrei com os brasileiros e com os intercambistas do meu distrito que foram pra o Brasil. Foi tão bom falar português de novo.

Lopussa pari random instagram kuvaa viime viikoilta. Rebound camp, kaverin kanssa terassilla, meiän pituusero, ikävä brassiperheitä. E algumas fotos das semanas passadas. Reunião dos intercambistas, no bar com amiga, eu alta e minha amiga pequena, saudades das minhas famílias.










Ps. Käytän instagrammii välillä ihan luvattoman harvoin (viimeaikoina oon kyllä kunnostautunu) ja toistaseks kuvat on just näin huonolaatusii, ennenku ostan uuen kännykän, mut sieltä löydyn nimimerkillä kiiratiensuu. Se quiser me seguir no instagram,é: kiiratiensuu.

-Kiira